Kuinka voit auttaa? – ihan oikeesti

Tilasin kotini kylpyhuoneremontin firmalta, joka on erikoistunut kokonaispalveluun. ”Otamme vastuun remonttisi onnistumisesta” -slogan tuntui ihanan vapauttavalta.

Toivomukseni kuunneltiin mittakäynnin yhteydessä. Samana iltana suunnitteludokumentit tietokonekuvineen ilmestyivät sähköpostiini. Kun ehdotetut kalusteet ja laatat oli käyty katsomassa, olin valmis tarjouksen hyväksymiseen. Sen jälkeen kylpyhuonetoimittaja hoiti kaiken: kalustetilaukset, purut, sähkötyöt, valvonnat – avaimet käteen -periaatteella remonttivakuutuksen kera.

Työelämän arkeni on aivan muuta. Joudun usein pyytämään apua alun perin vähäpätöiseltä kuulostavaan pelisääntöasiaan. Se neuvontapiste, jolle asian ratkaiseminen mielestäni kuuluu, ohjaa minut seuraavalle.  Toinen henkilö vaivautuu määrittelemään monipolvisesti, miksi tämä ei kuulu juuri heidän tontilleen. Kolmas henkilö vastaa osittain kysymykseen, mutta lisää, ettei voi ottaa vastuuta vastauksen oikeellisuudesta tai osaa vastata vain osittain.

Tässä vaiheessa huomaan, että olen kysynyt apua yhteensä viideltä henkilöltä. Olen turhautunut ja väsynyt, ja koko työpäivä on kulunut pelkkään selvittelyyn. Harmitus on saanut aikaan sen, etten pysty tarttumaan mihinkään muuhunkaan työhön. Ymmärrän yhtäkkiä omassa työssäni, miten arvokasta on ottaa asiakkaan huoli tai ongelma kokonaisvaltaisesti hoidettavaksi. Tämä periaate sopii visioksi kaikkiin palveluihin, myös tutkimuspalveluihin.

Mitä jos seuraavan kerran palvelisitkin asiakastasi niin kuin haluaisit itseäsi palveltavan? Asiaa selvitellessäsi oppisit aiheesta enemmän kuin rooliisi ehkä kuuluukaan. Seuraavalle kysyjälle pystyisit antamaan vastauksen jo tuota pikaa. Vastaus sisältäsi lisukkeen: ”Voin ottaa selvää ja palaan asiaan.” Se olisi asiakkaalle ihan mannaa – todellista vastuunkantoa ja huolenpitoa.

Jos jo kylpyhuoneremonttipalveluissa pystytään tarjoamaan asiakkaalle kokonaisvaltaista mielenrauhaa, ei se voi olla niin vaikeaa muissakaan palveluissa – ihan oikeesti.

Eveliina Saari

Kirjoittaja on erikoistutkija, joka toimii Palvelutalouden vallankumous -hankkeen projektipäällikkönä.

Ankeilijan loppuraportti: Työn tuunaaminen mahdollistaa pienet arjen oivallukset

Kesäloman kynnyksellä voi kokeilla työn tuunaamista jo siksi, että sen avulla voi saada potkua viimeiseen rutistukseen ennen lomalaitumille kirmaamista.

INSPI-hankkeen nimissä kokeilin tuunata työtäni kolmen viikon ajan. Tavoitteeni oli laittaa piste stressin aiheuttamalle ärtymykselle ja ohjata asennoitumista rennompaan ja myönteisempään suuntaan.

Ankeuden anatomiaa pohdittuani oivalsin, että tarvitsin ennen kaikkea kokemuksen työni hallinnasta, jonka taas oli lähdettävä itsestäni. Oli opeteltava keskittymään ympärillä vellovasta kaaoksesta huolimatta, tekemään töitä rauhassa asia kerrallaan sekä olemaan armollinen itselle, mikäli edellisissä ei aina onnistuisi. Näin säästyy voimia nauttia ilon ja onnistumisen hetkistä, mitä työni sisältää myös yllin kyllin. Käykö järkeen? Kyllä. Olisipa toteutus yhtä helppoa.

Aiottu muutos on helppo muistaa korkeintaan muutaman päivän ajan. Haaste onkin pitkäjänteisyydessä, joka on kestävän tapojen muuttamisen kivijalka. Kun arki vyöryy päälle ja sähköposti vaatii huomiota, on helpompaa tanssia tutuin askelmerkein kuin soveltaa uusia ajatusmalleja ja toimintatapoja. Ensimmäisellä viikolla innostanut keskittymisessä onnistuminen suli seuraavalla viikolla samanlaiseksi kohkaamiseksi kuin aina ennenkin.

Erilaista entiseen verrattuna oli kuitenkin se, että tiedostin käytökseni tilanteessa, ja olin kärryillä siitä, mitä tapahtuu. Sen sijaan, että olisin heittänyt hienot tuunausideani yli laidan, koska ne eivät heti toteutuneet täydellisesti, lupasin itselleni jatkaa yrittämistä. Vaikka se ei nyt juuri sinä päivänä onnistunut, se onnistuu seuraavalla kerralla, kunhan vain muistan jatkaa yrittämistä. Vastuunotto omasta hyvinvoinnista on tavoittelun arvoista.

Muutoksen suunnittelu on tärkeää, ja mitä konkreettisempi agenda, sen parempi. Isomman muutoksen lisäksi voikin olla motivoivaa asettaa jokin arkisempi tavoite sen rinnalle. Itse olen yrittänyt hengittää syvään päivittäin. Samalla on tullut oivaltaneeksi, kuinka harvoin sitä onkaan tehnyt.

Tuliko ankeilijasta autuas? Kolme viikkoa on lyhyt aika todeta iso muutos, mutta siemen on kylvetty ja usko oraasta olemassa. On ollut hyödyllistä pysähtyä pohtimaan omia työtapojaan ja niiden vaikutusta omaan hyvinvointiin. Tietoinen muutos on työlästä, mutta pienetkin askeleet sitä kohti voimaannuttavat ja ruokkivat onnistumisen kokemusta. Opin sen, että mikäli töissä leipäännyttää, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä voisin itse tehdä tilanteelle. Ja toimia.

Lotta Harju

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on kiinnostunut siitä, miten työntekijät voivat omalla toiminnallaan tehdä työstään innostavampaa ja ehkäistä työssä leipääntymistä.

Mistä on hyvä esimieskoulutus tehty?

Tuore esimies, millainen osaaminen olisi sinulle hyödyllistä? Entä mikä saa sinussa aikaan oppimista?

Esimieskoulutuksissa mietitään usein, millaista on hyvä johtaminen. Tulokseksi saadaan pitkiä listoja ja isoja odotuksia: kaivataan kannustavuutta, päättäväisyyttä, johdonmukaisuutta, vuorovaikutustaitoja, oikeudenmukaisuutta, rohkeutta tarttua vaikeisiin asioihin, vastuullisuutta, avoimuutta jne jne. Tuore esimies on uuden edessä – ja suuriin saappaisiin hyppäämässä.

Tuoreen esimiehen näkökulmasta olosuhteet toiminnalle tulevat useimmiten annettuina. On harvoin mahdollista rekrytoida koko tiimiä mielensä mukaan, vaan se sekä muut olennaiset organisatoriset reunaehdot ovat jo valmiina odottamassa. Voimavaralähtöisyys esimiestyössä tarkoittaa monia asioita. Pomohautomossa se on mm. sitä, että vallitsevat olosuhteet pystytään näkemään mahdollisuuksina tai vähintäänkin potentiaalisina voimavaroina.

Jokaisessa työssä on tekijöitä, jotka kuormittavat. On toki tarpeellista korjata työpaikan epäkohtia, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on luoda innostavaa, mielekästä työtä ja positiivista, aktiivista hyvinvointia työyhteisöön.

Pomohautomo-koulutuksen resepti on lyhyesti sanottuna tämä: esimiestyön keskeiset asiat käydään napakasti läpi, ne tuodaan käytännön kontekstiin ja niistä keskustellaan yhdessä.

Moni tulee esimies-koulutuksiinkin sillä mielellä, että ”nyt saan nojautua taaksepäin, kuunnella ja vain olla”. Useimmissa koulutuksissa kaikkien kannalta antoisimmat ja opettavaisimmat hetket koetaan kuitenkin yhdessä keskustellen, olivatpa keskustelun taustalla sitten kalvoesitykset tai ryhmätyöt.

Se, mitä maailmasta – vaikkapa esimiehenä toimimisesta – ajattelemme, rakentuu paljolti muiden kanssa keskustellessa. Hahmotamme todellisuuden sen mukaan, mitä kuulemme muiden kertovan, mitä itse sanomme muille ja millaisen vastakaiun sanomamme saa muissa aikaan.

Aloitamme Työterveyslaitoksella 16.5. Pomohautomo-koulutuksen. Puolipäiväinen esimiehen ”ensiapupaketti” on tarkoitettu uusille ja uudistuville esimiehille. Käsiteltäviä aiheita ovat esimiehen vastuut ja velvollisuudet, ihmisten johtaminen ja vuorovaikutus sekä esimiehen oma uudistuminen ja hyvinvointi. Tarkemmat tiedot koulutuksesta löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista.

Tommy Larvi ja Anna Vanhala

Jos tekstimme herätti ajatuksia, voit kommentoida suoraan alhaalle. Seuraa ja osallistu myös Twitterissä #pomohautomo @pomohautomo.

Hyväksi pomoksi tullaan treenaamalla

Esimieskoulutuksissa keskeinen ja osallistujia huojentava havainto on, että muilla esimiehillä on samanlaisia haasteita kuin minulla. Etenkin uusi esimies saattaa kokea jäävänsä yksin. Vaikka esimies on osa työyhteisöä, hän on väistämättä hieman sen ulkopuolella.

Muiden kokemuksista oppiminen sekä esimiestaitojen pohdiskelu ja opettelu tulevat tarpeeseen, kun aloittaa esimiehenä. Usein esimiestehtäviin päädytään, koska on toimittu menestyksekkäästi aiemmissa tehtävissä, esimerkiksi asiantuntijana. Substanssityössä meritoituminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita hyviä ihmissuhdetaitoja. Harva syntyy esimieheksi, mutta esimiestaitoja voi oppia.

Kysyimme Työpiste-verkkolehden lukijoilta Mitä tuoreen esimiehen tulee tietää? Vastauksissa nousi esiin ihmisten johtamisen ja vuorovaikutuksen tärkeys. Ylipäätään ihmisten kanssa olemisen ja ihmisiin vaikuttamisen taidot ovat esimiestyössä olennaisia: arvostus, kysyminen, palaute, kiitos, tervehtiminen ja muut ”perusasiat” ovat tarpeen. Lisäksi itsetuntemuksen ja kuuntelutaitojen tulee olla hyvän esimiehen treenilistalla.

Ja treenaamisesta tässä on kyse. Työ opitaan työtä tekemällä, samoin esimiestyö. Opiskelemalla osa tiedosta siirtyy käytäntöön. Kun tämän lisäksi muistaa harjoitella oivalluksiaan ja pysähtyä hetkittäin arvioimaan toimintaansa – myös muiden kanssa keskustellen – liikkuu aimo harppauksin kohti parempaa, arjessa mukana olevaa esimiestyötä.

Sinänsä hyvin johdetussa organisaatiossa yksikin epäpätevä esimies voi saada isoa vahinkoa aikaan. Toisaalta taas hyvä lähiesimies voi ”pelastaa” paljon, vaikka organisaation kokonaistilanne olisi hankala, esimerkiksi muutosten takia.

Uuden esimiehen haasteita – ja iloja – pohdimme lisää tulevassa kirjassamme Pomohautomo. Me kirjoittajat työskentelemme työyhteisöjen kehittämiskonsultteina Työterveyslaitoksella. Teemme töitä erilaisten työpaikkojen ja esimiesryhmien parissa. Erityisen kiinnostuneita olemme voimavara- ja ratkaisulähtöisestä kehittämisestä. Pomohautomoon liittyy myös koulutuksia tuoreille esimiehille.

Tommy Larvi ja Anna Vanhala

Jos tekstimme herätti ajatuksia, voit kommentoida suoraan alhaalle. Seuraa ja osallistu myös Twitterissä #pomohautomo @pomohautomo.

Tutustu myös tulevaan koulutukseemme Pomohautomo premiere perjantaina 16.5. Löydät koulutuksen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista.

Unelmatyöpaikassa asioita pohditaan yhdessä

Usein työkiireessä ajatellaan, että jos vain työn määrä vähenisi, niin kaikki olisi hyvin. Usein näin varmaan onkin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että asia ei ole näin yksinkertainen. Sen mukaan työn hallinnan tunne ratkaisee sen, miten työmäärä vaikuttaa terveyteemme. Jos tunnemme, että meillä on työ hallinnassa - ei pakkotahtisuutta, mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon sekä esimiesten ja työtovereiden tuki tarvittaessa - pärjäämme suurenkin työmäärän kanssa. Jos tätä tunnetta ei ole, pienempikin työmäärä voi alkaa ahdistaa.

Haasteena on siis hallinnan tunteen ylläpitäminen. Nimenomaan tunteen. Kyse on psyykkisestä tilasta, mielikuvasta. Tämän tunteen saavuttamisessa ja ylläpitämisessä johdolla ja esimiehillä on keskeinen rooli. Johto ja esimiehet viestittävät, millä asenteella työtä pitää tehdä ja millaista tukea on tarpeen tullen saatavilla. Hyvä johtaja pitää esimerkiksi huolen siitä, että äkillinen sairauspoissaolo ei tunnu maailmanlopulta.

Hyvien ja toimivien työjärjestelyjen aikaansaaminen edellyttää niiden pohtimista. Välillä on hyvä miettiä "Voisiko tämän homman tehdä toisin?". Miettiä voi yksinkin, mutta parhaiten ajatus lentää, kun asioita pohditaan yhdessä.

Uusien ja innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää kaksikehäistä oppimista (double loop learning), joka tarkoittaa olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista. Kaksikehäinen oppiminen on vastakohta yksikehäiselle (single loop) -oppimiselle. Käsitteet ovat amerikkalaisen organisaatiotieteilijä Chris Argyriksen lanseeraamia. Kun opimme yksikehäisesti, pyrimme viilaamaan ja tehostamaan nykyistä tapaamme toimia. Pyrimme löytämään tapoja, joilla esimerkiksi tekemiemme virheiden määrä vähenee. Laatujärjestelmillä pyritään nimenomaan tämänkaltaiseen toimintaan.

Kaksikehäisessä oppimisessa pyrimme ottamaan etäisyyttä nykyiseen tapaamme toimia. Mietimme, onko nykyinen lähestymistapamme ylipäätään järkevä, teemmekö edes oikeita asioita tavoitteemme saavuttamiseksi. Tällaisen oppimisprosessin seurauksena kaikki voi mennä uusiksi: se mitä teemme, miten sen teemme ja milloin sen teemme.

Miten sinun työyhteisössäsi opitaan?


Guy Ahonen
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen Tiedolla vaikuttaminen -toiminta-alueen johtaja.