maanantai 23. toukokuuta 2016

Mitkä työelämävalmiudet?

Usein kuulee puhuttavan työelämävalmiuksista. Erityisesti sana tuntuu nousevan esille nuorten työelämään kiinnittymistä koskevissa keskusteluissa. Kyseisen termin merkityksestä on jotenkin vaikea saada kiinni. Sen merkitykset ja käyttötavat tuntuvat vaihtelevan. Sama tilanne on monien muidenkin käsitteiden kohdalla, mutta työelämävalmiuksia koskevassa keskustelussa on jotain epämääräisyyttä, joka pakotti uppoutumaan käsitteen sisältöön.

Tein leikkimielisen googletus-kokeen. Laitoin hakusanaksi työelämävalmiudet. Kävin läpi löytämiäni www-sivuja ja löysin sieltä seuraavia tulkintoja: työnhakutaidot, itsetuntemus, esimies-alaistaidot, asenne, projektinhallintataito, vuorovaikutustaidot. Työelämävalmiuksien määritelmien kirjo on siis varsin laaja-alainen.


Entä mitä työuraansa aloittavat nuoret itse pitävät tärkeinä valmiuksina työelämässä? Kysyin asiaa toisen asteen opiskelijoilta Meilahden kampuspäivässä: Millainen on hyvä työntekijä? Millaiset ovat hyvän työntekijän tuntomerkit? Miten hyvä työntekijä toimii työpaikalla? Sain vastauksia noin 100. Näkemyksiä oli erilaisia, mutta erityisesti seuraavat asiat toistuivat: ahkeruus, oma-aloitteisuus, yhteistyökyky ja tunnollisuus. Yksittäinen vastaus jäi kuitenkin eniten mieleeni: taistelutahto.

Joskus kuulee huolestuneita kannanottoja nuorten työelämävalmiuksien heikosta tasosta. Nuoret ikäluokkana sulkee kuitenkin sisäänsä melkein yhtä heterogeenisen ihmisjoukon kuin työikäiset. Osa kokee haasteita työelämään kiinnittymisessä, mutta yleistäminen ikäluokkatasolle johtaa heikoille jäille.

On tärkeää vahvistaa kaiken ikäisten ja kaikenlaisissa elämätilanteissa olevien valmiuksia työelämässä toimimiseen. Ehkä työelämävalmius onkin epämääräisyydestään ja ontuvista käyttötavoistaan huolimatta hyvä sana. Se kohdistaa huomion yksilöllisiin resursseihin, jotka tukevat työelämässä toimimista ammattialasta ja työuran vaiheesta riippumatta. Meistä jokainen voi miettiä mitä valmiuksia tarvitsemme omalla ammattialallamme, omalla työpaikallamme sekä työn ja vapaa-ajan välisessä rajapinnassa. Vastaukset voivat johdatella meitä tärkeille kehityspoluille.

Työelämään astuvia nuoria yhdistää usein se, että kokemusta ammattialalta ja työelämän pelisäännöistä ei ole ehtinyt vielä kertyä. Nuorten valmiuksia työelämässä toimimiseen voidaan tukea eri keinoin.

Työterveyslaitoksen Avaimet työelämään  -hankkeessa julkaistiin koulutusmenetelmä, joka vahvistaa nuorten tiedonhankintataitoja ja oma-aloitteisuutta työturvallisuutta koskevissa asioissa. Oma linja -hankkeessa tuotetaan menetelmä nuorten urahallinnan vahvistamiseksi.

Combo-hankkeessa työelämässä pärjäämistä tukevia valmiuksia vahvistetaan osallistamisen keinoin. Ajatuksena on, että yhteisöllisyyden ja mielekkään tekemisen kautta nuoret omaksuvat taitoja, joista työelämässä on hyötyä. Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä työkykyä vahvistavia tapahtumia ammatillisissa oppilaitoksissa, tutustuvat ammatteihin ”ammatti-kirjasto”-tapahtumissa, ovat mukana suunnittelemassa työkykyosaamista vahvistavaa mobiilisovellusta ja miettivät työpajoissa keinoja torjua työn liikakuormitusta omalla ammattialallaan.

Mikko Nykänen

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella tutkimus- ja kehittämistehtävissä nuorten työelämään osallistumista, urahallintaa ja työhyvinvointia tukevissa projekteissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti