tiistai 25. maaliskuuta 2014

Hyväksi pomoksi tullaan treenaamalla


Esimieskoulutuksissa keskeinen ja osallistujia huojentava havainto on, että muilla esimiehillä on samanlaisia haasteita kuin minulla. Etenkin uusi esimies saattaa kokea jäävänsä yksin. Vaikka esimies on osa työyhteisöä, hän on väistämättä hieman sen ulkopuolella.

Muiden kokemuksista oppiminen sekä esimiestaitojen pohdiskelu ja opettelu tulevat tarpeeseen, kun aloittaa esimiehenä. Usein esimiestehtäviin päädytään, koska on toimittu menestyksekkäästi aiemmissa tehtävissä, esimerkiksi asiantuntijana. Substanssityössä meritoituminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita hyviä ihmissuhdetaitoja. Harva syntyy esimieheksi, mutta esimiestaitoja voi oppia.

Kysyimme Työpiste-verkkolehden lukijoilta Mitä tuoreen esimiehen tulee tietää? Vastauksissa nousi esiin ihmisten johtamisen ja vuorovaikutuksen tärkeys. Ylipäätään ihmisten kanssa olemisen ja ihmisiin vaikuttamisen taidot ovat esimiestyössä olennaisia: arvostus, kysyminen, palaute, kiitos, tervehtiminen ja muut ”perusasiat” ovat tarpeen. Lisäksi itsetuntemuksen ja kuuntelutaitojen tulee olla hyvän esimiehen treenilistalla.

Ja treenaamisesta tässä on kyse. Työ opitaan työtä tekemällä, samoin esimiestyö. Opiskelemalla osa tiedosta siirtyy käytäntöön. Kun tämän lisäksi muistaa harjoitella oivalluksiaan ja pysähtyä hetkittäin arvioimaan toimintaansa – myös muiden kanssa keskustellen – liikkuu aimo harppauksin kohti parempaa, arjessa mukana olevaa esimiestyötä.

Sinänsä hyvin johdetussa organisaatiossa yksikin epäpätevä esimies voi saada isoa vahinkoa aikaan. Toisaalta taas hyvä lähiesimies voi ”pelastaa” paljon, vaikka organisaation kokonaistilanne olisi hankala, esimerkiksi muutosten takia.

Uuden esimiehen haasteita – ja iloja – pohdimme lisää tulevassa kirjassamme Pomohautomo. Me kirjoittajat työskentelemme työyhteisöjen kehittämiskonsultteina Työterveyslaitoksella. Teemme töitä erilaisten työpaikkojen ja esimiesryhmien parissa. Erityisen kiinnostuneita olemme voimavara- ja ratkaisulähtöisestä kehittämisestä. Pomohautomoon liittyy myös koulutuksia tuoreille esimiehille.

Tommy Larvi ja Anna Vanhala

Jos tekstimme herätti ajatuksia, voit kommentoida suoraan alhaalle. Seuraa ja osallistu myös Twitterissä #pomohautomo @pomohautomo.

Tutustu myös tulevaan koulutukseemme Pomohautomo premiere perjantaina 16.5. Löydät koulutuksen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista.


tiistai 11. maaliskuuta 2014

Miten rakentaa luottamusta virtuaalisesti?

Vaikka mahdollisuudet virtuaaliseen kanssakäymiseen lisääntyvät koko ajan, kasvokkainen vuorovaikutus ei ole menettänyt merkitystään. Mieluummin siis tavattaisiin ja juteltaisiin kuin viestiteltäisiin, sillä virtuaalisiin kohtaamisiin sisältyy suurempi väärinymmärryksen vaara, eikä luottamus synny samalla tavoin. Meidän on kuitenkin opittava rakentamaan luottamusta myös ei-kasvokkaisessa viestinnässä.

Sanojen ohella ilmeet, eleet ja tunteet ovat tärkeitä, kun viestimme. Sanojen merkitys tekoina korostuu sähköisessä viestinnässä, kun sanaton viestintä ei ole mahdollista. Sanattomat viestit pitää siis pukea sanoiksi.


Miia Kosonen kirjoitti taannoin kiinnostavan jutun siitä, miten luottamusta rakennetaan nettiväen kesken. Hän nosti esille kaksi epävirallista tapaa edistää luottamusta: epämuodollisen jutustelun ja innostuksen osoittamisen.

Asiapitoisen viestin sisään kannattaa upottaa luottamuksen rakentumista edistäviä lausahduksia, esimerkiksi kiitoksia jo tehdystä tai tulevasta työstä tai mainintoja siitä, miten viestin vastaanottajan ammattitaidolla asiat hoituvat.

Kannattaa myös tuoda oma persoonansa näkyviin. Eikä aina kannata turvautua ensisijaisesti sähköpostiin viestintävälineenä. Vaikeista asioista voi pirauttaa puhelimella tai ottaa videoyhteyden.

Viestintätapoina kehuminen ja kannustus ovat meille vähän vieraita ja ehkä jopa ”amerikkalaisen imeliä”. Kannattaakin miettiä, mikä on oman persoonallisuuden mukaista sanattomien viestien sanoiksi pukemista. Mikä tyyli sopii sinulle?

Uskon, että olemalla kohtelias ja osoittamalla luottamusta ei menetä mitään, mutta sillä voi saada paljon.

Minna Janhonen (Twitter: @minnajanhonen)

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on mukana Rajoja rikkova työ -tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa työpaikkojen sujuvan toiminnan edellytyksiä.