maanantai 27. toukokuuta 2013

Rauhoitutaan muutoksen äärelle


Mitä muutoksia työpaikallasi on meneillään? Montako kehittämishanketta? Entä mitä odotat niiltä?

Niin - mistä se johtuu, että innostukseen sijaan mieleen hiipii pikemminkin ahdistus, kun työpaikalla kerrotaan pian alkavista uudistuksista?

Kysyimme muutoksen hallintaan ja työn kehittämiseen liittyvän koulutuksemme osallistujilta, mitä he odottavat koulutukselta. Yksi osallistujista vastasi: ”Meillä on nyt niin suuri muutos meneillään, ja kauhea hässäkkä koko ajan, että olen tullut tänne rauhoittumaan muutoksen äärelle”.

Siinäpä hyvä ohje – jotta muutos ei veisi minua, vaan minä muutosta, tarvitsen rauhoittumista muutoksen äärelle! Mutta millainen pysähdys auttaa? Ja milloin pitäisi pysähtyä – sillä eihän jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä työ ei ole enää mikään poikkeustila, vaan arkipäivää joka pitäisi hallita.

Pitäisi hallita – siinä ehkä onkin se kompastuskivi? Kun tuntuu, ettei muutos ole kenenkään eikä ainakaan itsellä hallinnassa. Kun muutos ei olekaan yksi ja suunniteltu, vaan rypäs moneen suuntaan nykiviä kehityshankkeita. Yhdet kokoontuvat kehittämään työnjakoa, toiset pohtivat asiakaskunnan muutosta ja uusia palvelutarpeita, kolmannet pohjustavat tietojärjestelmän uudistamista. Eri suunnista tulevat ja eritasoiset muutokset saavat kaikenlisäksi perustyön sakkaamaan: ne aiheuttavat tiedonkulun katkoksia, päällekkäistä työtä, unohtuneita tehtäviä ja ylenmääräistä sähläystä. Kiireessä työtoveri muuttuu kuhnuriksi ja esimies piiskuriksi, mukava ilmapiiri ahdistavaksi syyttelyksi.

Muutoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan auta – vanhat keinot eivät ole parempi kuin pussillinen uusia, jos toimintaympäristö on muuttunut ja asiakkaat tarvitsevat uudenlaisia palveluja.

Yksi keino muutoksen haltuun ottamiseksi on miettiä yhdessä, miten tähän tultiin. Mitä työyhteisömme teki kymmenen vuotta sitten, mitä teimme muutama vuosi sitten, mitä nyt teemme – ja mitä tämä tulossa oleva uudistus tarkoittaa käytännössä, mitä teemme ensi vuonna? Keitä olivat ja ovat asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, muuttuuko tämä? Entä mitkä olivat keskeisiä toimintatapoja ja työvälineitä ennen, mitä nyt käytämme – ja miten niitä pitää kehittää, että uusi työ onnistuu?

Kun yhdessä tarkastellaan mennyttä ja tulevaa, rakennetaan samalla yhteistä näkemystä siitä, mikä uudistuvassa työssä on tärkeää, miten se kannattaa tehdä ja millainen kokonaisuus minun omasta työstäni muodostuu.

Rauhoitutaan siis yhdessä muutoksen äärelle, ja tarkastellaan missä mennään. Rakennetaan yhdessä näkymä muutoksen kokonaisuudesta ja matkan vaiheesta, ja asetetaan asiat järjestykseen: mikä on suuri muutos ja mikä sitä eteenpäin vievä pienempi kehityksen askel, ja miten nämä muut askeleet ovat suhteessa muutokseen ja toisiinsa. Kun kehityksen suuntaa ja vaihtoehtoja pohditaan yhdessä, voi oman ja työyhteisön työn kehittäminen sittenkin olla myös innostava mahdollisuus uuteen!





Arja Ala-Laurinaho
Kirjoittaja on Työn kehittäminen- tiimin tiimipäällikkö, ja osallistunut kirjan Yhteinen Muutos – työhyvinvointia työtä kehittämällä sekä koulutuksen Ongelmista oivalluksiin  - työkaluja muuttuvan työn hallintaan ja kehittämiseen