tiistai 30. elokuuta 2016

Apua loman jälkeiseen arkeen: palataan koulun lukuvuoden alkuun

Ennen lomia saimme ohjeistusta kuinka lähteä sulavasti vapaalle. Lomalta paluuta ovat siivittäneet ohjeet onnistuneesta työhön paluusta myös Työterveyslaitoksen arvostettujen asiantuntijoiden sanoin. Mietimme näitä ohjeita heinäkuisena työpäivänä, jolloin moni kollega oli jo lomilla ja me vielä puursimme omia töitämme. Onko meillä liikaakin tietoa, kun koimme että nämä ovat vain lehtien vuodenaikaan kuuluvaa täytettä?

Lennokas kahvipöytäkeskustelumme johti oivallukseen, että annettu tieto oli tärkeää, mutta se kaipasi konkreettista ja etenkin naisen otetta! Niinpä visioimme, että ei pelkästään lomalta työhön paluuseen, vaan myös työpaikoilla tapahtuviin muutoksiin ja yleiseen ilmapiiriin on kaivettava oikea asenne.


Mietimme aikaa, jolloin itse palasimme lomalta intoa puhkuen ja olimme työn touhussa innoissamme. Monilla se oli kouluaika. Ensimmäisenä koulupäivänä vertailtiin pituutta ja uusia koulutarvikkeita. Kuka oli muuttanut tai oppinut jotain uutta? Entä sitten jos luokalle tulikin uusi oppilas tai jopa opettaja Sehän oli ihanaa aikaa.

Käytännönläheinen ohjeemme siis onkin:

  • Osta jotain uutta, naisilla vaate tai laukku toimii aina, miehet miettikööt itse. 
  • Ota asenne, että tutustut ainakin yhteen uuteen työtoveriin. Ehkä projektiin on tullut uutta väkeä tai käytävällä on uudet kasvot. 
  • Tee työssäsi jotain uutta tai uudella tavalla. Uusi voi olla pientä tai isoa. Uutta voi olla uusi lounaspaikka tai jos et ole tehnyt juuri aiemmin etätyötä niin kokeile tehdä etänä vaikka yksi työpäivä. Voisi myös olla uutta ja inspiroivaa tehdä kuten AikaJärjestys työssä -hankkeen väki ja mennä kokeilemaan toimistohotellia. Vai mitä uutta keksittäisiin? 
  • Lopuksi viimeinen ja ehkä tärkein ohje: hymyile. Koulun alussa saimme ohjeen sekä koulusta että kotoa siitä, että koulussa on kivaa ja pitää huomioida kaikki. Otetaan mekin asenne, että töissä on kivaa yhdessä ja että muistetaan hymyillä. Olemme kaikki aikapaineessa, tapahtuu paljon muutoksia ja töitä tehdään kovasti. Tsempataan yhdessä ja otetaan asenne, että työ on kivaa ja näytetään se hymyllä.

Tulettehan mukaan? Minä haastan erityisesti vielä tällä hetkellä Töölöntullinkadun rakennuksen 5. kerroksen väen ja etenkin teidät joiden kanssa tätä kesällä juonittiin. Joko olette huomanneet mitä uutta hankin?

Annina Ropponen

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, joka puurtaa työssään epidemiologisten rekisteriaineistojen parissa ja kehittää joustaviin työaikoihin liittyviä ratkaisuja. Henkilökohtaisena tavoitteena välttää tylsyyttä ja ankeutta keksimällä pieniä piristyksiä itselle ja muille.

tiistai 23. elokuuta 2016

Kokeilemalla parempi

Kokeilevuus on muotia, ja yhä useammassa organisaatiossa haikaillaan ketteryyttä. Heinäkuussa julkaistun Työelämä 2020-hankkeen teettämän kyselyn mukaan ”suurin osa suomalaisista kokee, että työnantaja suhtautuu myönteisesti uusien työskentelytapojen kokeilemiseen”. Tästä huolimatta lähes 90 % kyselyyn vastanneista toteaa, ettei omalla työpaikalla ei ole tehty  tämän kaltaisia kokeiluja. Tutkimuksen tuloksista on raportoitu täällä.

KetteräHR-hankkeessa olemme tarkastelleet hyvinä työpaikkoina tunnettuja yrityksiä ja törmänneet haluun ja uskallukseen toimia kokeilevasti. Miten haastattelemamme yritykset ovat onnistuneet siinä, missä suurimmalla osalla yrityksistä tuntuu olevan vaikeuksia? Ja miksi nämä yritykset kokevat kokeilevuuden tärkeäksi?

Nämä yritykset alleviivaavat, että organisaation kehittymistä ei tapahdu suurin strategioin tai keksinnöin, vaan arjen työssä pienten jatkuvien parannusten kautta. Koko organisaation ketteryys mahdollistetaan antamalla työntekijöille päätäntävaltaa omaan työhönsä liittyvissä asioissa ja tilaa toteuttaa ammatillisia haaveita. Ammattilaisiin luottaminen kannattaa, sillä työntekijöiden omassa työssään tekemät parannukset heijastuvat yrityksen palveluun, prosessiin tai tuotteeseen. Tästä kertoo myös tuore uutisointi vanhainkodeista.

Kokeilevuutta tuetaan huomioimisen kulttuurilla. Hyvästä ideasta tai suorituksesta palkitaan herkästi lounaalla tai lahjakortilla. Täydentäen yrityksessä voidaan rohkaista kaikkia palkitsemaan toisiaan, esimerkiksi jakamaan pieniä huomionosoituksia yrityksen suklaarasioin ja elokuvalipuin varustamasta palkintokaapista. Työntekijää kannustaa kokeilemaan myös kyky vaikuttaa työympäristöön ja työilmapiiriin. Esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa työvälineisiin tai työtiloihin koetaan itsessään palkinnoiksi.

Esimerkki Trellon sähköisestä projektiseinästä.

Kannattaakin kiinnittää huomiota pienten arkipäivän tekojen merkitykseen ja arvostaa näitä. Hiukan tarkemmin katsoessasi saatat havaita, että työpaikallasi kokeillaan ja kehitetään jo paljon!

Jos haluat tuoda kokeilevuuden osaksi arkea, kokeile näitä:

Rakenna avoimuutta ja luottamusta

  1. Havainnoi arjen työtä. Huomioi omat ja muiden onnistumiset ja tavat tehdä toisin. Rohkaise muitakin tuomaan esille mielipiteitään ja ideoitaan sekä kiittämään toisiaan.
  2. Käytä aikaa keskusteluun ja ihmisten kohtaamiseen! Luo tapaamiselle tilaa ja aikaa, ota tavaksi esimerkiksi säännöllinen viikoittainen palaveri tai aamupala. Kohdatessasi kuuntele. 
  3. Anna työntekijöiden päättää! Kysy mielipidettä ja ideoita, kun suunnittelet pieniä tai suuria muutoksia.

Hyödynnä ketteryyden työkaluja

  1. Hyödynnä pikaviestimiä: Avaa keskusteluja, lähetä lyhyitä kyselyitä. Kun otat uusia viestimiä ja teknologioita käyttöön, muista keskustella ja tarvittaessa kouluttaa! Tässä kohtaa voi hyvin harjoitella kysymistä: Mitä viestintä voisimme käyttää? Mihin tarkoitukseen?
  2. Käy läpi esitetyt ideat ja tuo esiin niiden pohjalta tehdyt päätökset. Tarvittaessa hyödynnä fyysistä tai sähköistä projektiseinää tai projektityökaluja (esim. Trello), jonka avulla työyhteisö voi osallistua ideoiden kehittämiseen, ja kaikki voivat seurata uudistusten edistymistä. 

Uudista ajattelutapaasi - opi työntekijälähtöiseksi

  1. Varsinkin vähän resursseja vaativia ideoita kannattaa rohkeasti kokeilla. Jos kokeilu ei onnistu, siitä kannattaa myös luopua. Kokeilussa selvitetään mikä voi toimia, mikä ei. Toimimattomia kokeiluja ei kannata lähestyä epäonnistumisina, eikä niille tule etsiä syyllisiä. Yhden toimimattoman kokeilun jälkeen ei kannata hylätä kokeilevuuden ideaa.
  2. Vältä kontrollointia ja mahdollista oleilu työtehtävien välissä. Kontrolloitu ihminen harvoin kokeilee, ja parhaat ideat työn paremmin tekemisestä syntyvät usein arjen lomassa asioita pähkäillessä.
  3. Nurisevia työntekijöitä? Älä suhtaudu kritiikkiin ongelmana, vaan parannuksen ja kehittämisen esiasteena. Anna työntekijöille lupa löytää ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin: Miten voisimme tehdä paremmin? Ja: Miten työtämme voisi tukea paremmin?


Tiina Taipale (@maapallolainen) ja Minna Janhonen (@minnajanhonen)

Tiina ja Minna toimivat tutkijoina, kehittäjinä ja kiertue-emäntinä KetteräHR-hankkeessa.

KetteräHR-hankkeessa kerätään tietoa kasvuvaiheen henkilöstöjohtamisen hyvistä toimintamalleista. KetteräHR RoadTourilla toimintamalleja jaetaan ja keskustelutetaan ympäri Suomen järjestettävissä työpajoissa. Syksyn KetteräHR RoadTourin ilmoittautuminen on avattu! Tule maksuttomaan työpajaan saamaan henkilöstöjohtamiseen liittyvää tietoa ja sparrausta, sekä verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Työpajat on suunnattu kasvaville tai kasvuhaluisille pk-yrityksille, yrittäjille ja startup-yrittäjille!

Lisätietoja ja linkki ilmoittautumiseen: www.ttl.fi/ketteraHR

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Irti rutiineista ja ripaus luksusta – työpäivä toimistohotellissa

Työn tekemisen tavat, paikat ja ajat muuttuvat. Joustavat työnteon muodot ja tilat puhuttavat. Joissakin skenaarioissa fyysiset työpaikat ovat tulevaisuudessa jopa harvinaisia. Jo nyt vaeltavat ammattilaiset valtaavat kantakaupungin valoisia kahviloita.

Samaan aikaan Meilahdessa, virastorakennuksen hämärän käytävän varrella, kirjoitan työn vapautuvan ajasta ja paikasta. Jostain syystä tekstini tuntuu paperiselta.

Kuin tilauksesta kollegani AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hankkeesta ehdottaa, että kokeilisimme työskentelyä toimistohotellissa. Hyvä idea, osallistuvaa havainnointia! Varaamme saman tien päiväpassit yhteen Helsingin keskustan työtiloja tarjoavista kohteista.


35 eurolla* saamme päiväksi käyttöömme työtilat höysteineen (wifi, tulostusmahdollisuus, videotykki jne.). Hintaan kuuluu myös aamiainen, lounas ja mielin määrin kahvia.

Kaupunki kylpee aamuauringossa ja tunnelma poikkeaa miellyttävällä tavalla normaalista, kun astelen toimistohotelliin. Sen kaunis ja avara tila virittää mielen kevyelle taajuudelle. Aamiaisbuffet tuntuu ylelliseltä, croissantit ja vastapuristettu tuoremehu täydentävät mannermaista vaikutelmaa. Saattaisin tottua tähän..

Kollegani saapuvat ja virkistävän aamiaistuokion jälkeen asetumme työhön. Työtilamme on lasiovilla varustettu huone ravintolasalin vieressä, olemme sen ainoita käyttäjiä. Työrauhaa häiritsee hiukan salista kuuluva musiikki, mutta se vaimennetaan pyynnöstä. Näpyttelemme menemään, työ sujuu ainakin yhtä hyvin kuin toimistolla. En tietenkään tiedä miten olisi keskittymisen laita, jos huone olisi täynnä aitoja nomadeja. Epäilen että se ei haittaisi, tuntevat varmasti yhteistilojen käyttäytymiskoodiston.

Joitakin luettuja artikkeleita ja editoituja tekstinpätkiä myöhemmin on lounasaika. Lounas ei vedä aivan vertoja aamiaiselle, tosin joukkomme kasvissyöjä iloitsee kasvis- ja kalapainotteisesta menusta. Tunnelma on mukavan vapautunut ja jopa hivenen ylellinen, olemme kuin ladies and a gentleman who lunch.

Kuva: Minna Toivanen
Keskustelu koskettelee vähän tavanomaista yksityisempiä asioita, johtuneeko siitä että ympärillämme eivät ole työpaikkaruokalan seinät. Kollega kertoo esimerkiksi suunnitelmistaan nikkaroida kesämökillä penkkiin jalat. Toiveissa on, että ne menevät ristiin. Pidämme suunnitelmaa varsin kunnianhimoisena – ja tiedämme hänestä vähän enemmän. **

Iltapäivällä työ jatkuu yläkerran suuressa työhuoneessa, se on tyylikkäästi sisustettu. Tosin tuolien ergonomia ei ole optimaalinen. Olemme jälleen tilan ainoita käyttäjiä. Työ sujuu ja kahvia riittää. Ei valittamista.

Työpäivä toimistohotellissa oli onnistunut ja vakituisessa työpisteessä työskentelevälle virkistävä (toisin voisi olla, jos vaeltelisi kaduilla päivittäin etsien työtilaa). Rahalla tietysti saa mitä vaan, ja ehkä investoimme kokemukseen uudestaankin, mielen virkistämiseksi ja iloisen yhteishengen kasvattamiseksi.

* Maksoimme summan omasta pussista.
** Kuvassa kesälomalla valmistunut penkki – tavoite saavutettu! 

Kirsi Yli-Kaitala

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on mukana AikaJärjestys asiantuntijatyössä -tutkimushankkeessa. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja asiantuntijatyöhön liittyviin ajankäytön haasteisiin.