tiistai 13. toukokuuta 2014

Verkostoituva työ muuttaa yhteisöllisyyttä

Ihminen tarvitsee yhteenkuuluvuutta ja hyväksytyksi tulemista, jotka toteutuvat erilaisissa yhteisöissä.

Yhteisöllisyys on perinteisesti liitetty pysyviin sosiaalisiin rakenteisiin, kuten kyläyhteisöihin, kaupunkien asuinalueisiin tai työelämässä esimerkiksi tehdasyhdyskuntiin. Kuitenkin maailman muuttuessa myös yhteisöllisyys muovautuu uudelleen ja vaatii uudelleenmäärittelyä.

Työtä tehdään yhä useammin projekteissa, joiden henkilöstö kootaan usean eri yksikön tai työpaikan verkostosta. Vuokratyössä henkilö tulee ikään kuin lainaksi työpaikalle. Sekä projektityö että vuokratyö ovat episodimaisia: projekti vaihtuu toiseen, ja vuokratyöntekijä siirtyy vuokrasuhteen päätyttyä toiseen työpaikkaan.

Mutta mihin ihminen kiinnittyy, mistä hän löytää yhteenkuuluvuutta, hyväksytyksi tulemista ja yhteisiä arvoja projektien viidakossa? Voiko olla niin, että yksi syy työuupumukseen onkin perinteisten yhteisöllisten rakenteiden heikkeneminen?

Rajoja rikkova työ -hankkeessa ihmiset kertovat meille kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja pysyvien rakenteiden tärkeydestä. Siksi pysyvistä rakenteista pidetään kiinni kynsin hampain. Samalla olemme kuitenkin havainneet, että ihmiset myös mukautuvat uusiin olosuhteisiin.

Erään tekemämme työpaikkakyselyn mukaan yhteiset päämäärät ovat yksi tärkeimmistä yhteenkuuluvuuden tunteen synnyttäjistä. Myös yhteinen projekti nostettiin kärkisijoille. Nämä eivät sinänsä ole fyysiseen läsnäoloon sidottuja, joten yhteisöllisyydellä on toivoa myös verkostoituvassa työssä. Toisaalta ajatuksemme kasvokkaisuuden vahvasta merkityksestä sai sekin tukea kyselystä, sillä yhteiset tauko- ja työtilat koettiin erittäin tärkeiksi.

Yhteisöllisyys rakentuu siis yhteenkuuluvuuden tunteesta, joka voi syntyä sekä fyysisessä että henkisessä vuorovaikutuksessa. Verkostoituvan työn johtamisessa tuleekin kiinnittää huomiota riittävään henkiseen motivointiin ja mahdollisuuteen kohdata muita ryhmän jäseniä.

Minna Janhonen (Twitter: @minnajanhonen) ja Minna Toivanen

Kirjoittajat ovat Työterveyslaitoksen tutkijoita, jotka ovat mukana Rajoja rikkova työ -tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa työpaikkojen sujuvan toiminnan edellytyksiä.



2 kommenttia:

  1. Erittäin hyviä pointteja. Olemme DNA:lla opetelleet yhä vahvemmin keskittymään työn tuloksiin toimistotuntien mittaamisen sijaan. Uskon, että yhteenkuuluvuuden tunteen synnyttäjänä yhteiset tavoitteet keskeinen elementti. Mutta toimistojakin ja kasvokkain kohtaamisia tarvitaan - siitä näkökulmasta pointtejani: http://bit.ly/1jD4yYa. Ja Jussi Järvisen pohdintaa tästä: http://bit.ly/1nEyV3d.

    VastaaPoista
  2. Hei Vesa,

    kiitos kommenteista ja linkeistä! Hienoa, että olette DNA:lla rakentaneet sellaisia toimistotiloja, joissa monenlainen kohtaaminen ja kokoustaminen on mahdollista, ja tilat houkuttelevat yhdessäoloon. Nämä edistävät varmasti yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä!

    Etätyö on usein hyvä ratkaisu sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät omaa rauhaa ja keskittymistä. Etätyö edellyttää luottamusta, ja on ollut ilo huomata, että yhä useammalla työpaikalla vallitsee etätyöhön suopeasti suhtautuva ilmapiiri!

    Kaiken kaikkiaan hyvässä projektityössä kasvokkainen kanssakäyminen ja omiin tehtäviin keskittyminen ovat tasapainossa. Tällöin tieto kulkee hyvin, syntyy yhteenkuuluvuutta ja jokainen kokee onnistuvansa työssään.

    VastaaPoista