Uudet teknologiat työterveydessä

Tallennetun tiedon määrä maailmassa kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Suureksi osaksi tämä johtuu älylaitteiden käytön kasvusta. Suomessa lähes 95 %:lla alle 50-vuotiaasta väestöstä on älypuhelin henkilökohtaisessa käytössä. Dataa kerääntyy muun muassa antureista, joiden syötteitä analysoidaan älypuhelinkäyttöjärjestelmän uumenissa.

Prosentti-osuus väestöstä ikäryhmittäin, jolla on henkilökohtaisessa käytössä älypuhelin.

Lisäksi maailmanlaajuinen “wearable tech” eli puettavan teknologian markkina on voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi sykkeen mittaaminen harjoituksen aikaisesta sykevyöratkaisusta on siirtymässä jatkuva-aikaiseen rannemittaukseen. Puettava teknologia yhdessä kaiken ympäristöömme sulautuvan teknologian kanssa tulee jälleen kiihdyttämään datan määrän kasvua.

Henkilökohtaisen, esimerkiksi liikuntatottumuksia tallentavan tiedon hallinta on tärkeä tekijä myös tulevaisuuden työterveyshuollossa. Työterveyshuolto siirtyy osin muualla kuin laboratoriossa kerättyyn ja todennettavaan tietoon, joka voi olla myös asiakkaiden itsensä tuottamaa. Uudet työterveyshuollon toimijat ovatkin ottaneet juuri klinikoiden ulkopuolella tapahtuvan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tärkeäksi osaksi strategiaansa. Samaa ajatusta on nähtävissä myös perinteisimmillä toimijoilla, esimerkiksi erilaisten yritysjärjestelyjen muodossa. Näiden ansiosta markkinoilta löytyy nyt erilaisia pelillistäviä taukoliikuntakamppanjoita ja anturiteknologiaa hyödyntäviä ryhmäanalyyseja.

Työstä palautumisella on iso rooli ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa ja työterveyshuoltojen lisäksi muut kaupalliset toimijat ovat tuotteistaneet työn kuormitusta ja siitä palautumista tarkastelevia palvelupaketteja. Toiminta on vahvasti terveysteknologiaan nojaavaa ja sitä kehitetään alati erilaisissa tuotekehitys- ja palvelukonseptihankkeissa ympäri maailmaa. Hankkeissa antureiden avulla kerättyä tietoa pyritään yhdistelemään uusilla tavoilla ja juuri henkilöiden itsensä keräämä data on keskeisessä roolissa. Esimerkkinä eräässä Reaktorin kehityshankkeessa pyritään kiihtyvyysantureiden avulla tuottamaan tietoa muun muassa unen laadun muutoksien vaikutuksista organisaatiotasolla.

Laajemmalla tasolla työkalujen, menetelmien ja organisaation toiminnan kehitysmahdollisuuksia tutkii esimerkiksi Työterveyslaitoksen konsortiohanke “Tietotyön Vallankumous”, jossa muun muassa katsetta tai sykettä seuraamalla pyritään parantamaan sekä yksilön että organisaation toimintakykyä ja tehokkuutta. Valtavat tietomäärät ja kaikkialle leviävät anturit mahdollistavat siis moninaisia täysin uudenlaisia tapoja hyödyntää ihmisestä kertyvää tietoa sekä yksilön että ryhmän työkyvyn parantamiseen, työstä palautumisen tehostamiseen ja ennaltaehkäisevään työterveyshuollon toimintaan.

Seuraava askel kertyvän tiedon hyödyntämisessä onkin yksilödatan yhdistäminen muutosten tunnistamiseen ja tiloihin laajemmalla tasolla, esimerkiksi työyksikössä. Tällainen kehitys on vääjäämätöntä jo sen vuoksi, että älylaitteet lisääntyvät rajusti tulevaisuudessakin sekä taskussa, iholla että ympäristössä. Näistä kertyvä tieto on erilaisten kolmansien osapuolien käytössä jopa käyttäjän sitä sisäistämättä. Henkilökohtaisen tiedon hallinta ja sen määrittely ovatkin tärkeässä roolissa myös Työterveyslaitoksen kaltaisen asiantuntijaorganisaation fokuksessa. Unohtamatta kuitenkaan merkittäviä hyötyjä työhyvinvoinnin, palautumisen ja organisaation tehokkuuden tutkimuksessa ja kehittämisessä, kun tietoa hyödynnetään kaikki osapuolet huomioivalla tavalla.

Lauri Ahonen @lrvlt

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella Quantified Employee teemaan liittyvissä hankkeissa. Quantified Employee on uusi lähestymistapa, jossa pyritään kvantitatiivisen tiedon avulla tuottavaan työhön - eli pyritään mitattavia suureita käyttäen ylläpitämään ja parantamaan työkykyä. Hankkeet edistävät uusien teknologioiden käyttöä työhyvinvoinnin ja tehokkuuden tarpeisiin. Projektien ohella hän valmistelee väitöskirjaa biosignaalien käytöstä stressitilojen tunnistamiseen Helsingin yliopistolle.