On totta, että toimistotyö on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana niin, ettei työpisteen äärestä juuri tarvitse liikkua. Kopiokoneelle ei tarvitse raahautua, eikä arkistossa ole mappeja, kun dokumentit talletetaan sähköisesti. Kahvihuonettakaan ei tarvita, kun sosiaaliset suhteet voi hoitaa verkossa! Ja kun kansa on jo melko valistunutta ja terveydestään tietoista, niin perinteisellä tupakka- ja viinavalistuksella saatavat voitot ovat koko ajan pienempiä ja suuremman työn takana. Siispä vaikuttaa perustellulta yrittää saada istumatyöläisiä aktivoitua, jos sillä voidaan estää sairaspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Parempi yksi työ- ja toimintakykyinen työläinen pivossa kuin kymmenen selkäkipuisena oksalla, eikö niin?
Tuhannen taalan kysymys onkin: Miten tämä tehdään? Kuinka näppäimistön näpyttelijät oikeasti saadaan istumaan vähemmän töissä? Onneksi pian julkaistava systemaattinen kirjallisuuskatsauksemme vastaa juuri tähän kysymykseen. Tässä hiukan sen tuloksista.
Seitsemän tutkimuksen tulosten mukaan korkeussäädettävät työpöydät, joko siltään tai neuvontaan yhdistettynä, vähensivät työpäivän aikaista istumista puolesta tunnista kahteen tuntiin verrattuna tavalliseen työasemaan. Tämä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin asiantuntijoiden mielestä tarvittava kahdesta neljään tunnin vähennys.
Korkeussäädettävät työpöydät eivät sen sijaan parantaneet tuottavuutta, eivätkä myöskään vähentäneet selkäoireita tai sairaspoissaoloja.
Kahden tutkimuksen mukaan ohjaus vähensi istumista työn aikana noin puoli tuntia päivää kohden. Mindfulness-harjoittelu ei sen sijaan vähentänyt istumista yhden tutkimuksen mukaan. Sähköisellä uutiskirjeellä ei myöskään saatu aikaan vaikutusta. Tietokoneen ruudulle ilmestyvillä automaattisilla muistutuksilla saavutettiin vaihtelevia tuloksia. Yhdessä tutkimuksessa vaikutusta ei ollut, kun taas toisessa istuminen väheni keskimäärin melkein tunnin.
On siis olemassa tutkittua näyttöä siitä, että korkeussäädettävän työpöydän avulla paatuneenkin konttorirotan voi saada seisomaan työpäivän aikana puolesta tunnista kahteen tuntiin ilman haittavaikutuksia. Muilla toimenpiteillä ei sen sijaan voi luvata syntyvän liikettä niveliin koska niitä koskeva tutkimusnäyttö on vähäistä ja hajanaista.
Huomion arvoista tässä kaikessa on se, ettemme itse asiassa tiedä voiko jonkin aikaa työpäivän aikana seisomalla korjata pitkällisen istumisen aiheuttaman vahingon, koska energian kulutus ei lisäänny merkittävästi. Joka tapauksessa itse aion ainakin käyttää vastedeskin merkittävän osan vapaa-ajastani liikunnan parissa. Ja kyllä lupaan minäkin justeerata työpöytääni eri korkeuksille useammin. Ihan jo vaihtelun vuoksi.
Jani Ruotsalainen
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija, jonka välillä onnistuu pitää jalat maassa, vaikka ajatukset lentävätkin. Hän on työterveys- ja turvallisuusaiheisia systemaattisia kirjallisuuskatsauksia julkaisevan Cochrane Work -ryhmän toimituspäällikkö.
Työterveyslaitos haastaa istumatyöläisiä nostamaan välillä pepun ylös penkistä. #SeisoVälillä -kampanjan tietoisku pyörii kaikissa Finnkinon ja Bio Rexin elokuvateattereissa 5. - 23.2.2016 aikuisten kohderyhmän elokuvissa. Sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, kampanjaan voi osallistua häshtägillä #SeisoVälillä.
Lisää aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti