maanantai 16. helmikuuta 2015

Esimies koulutukseen – erityisesti huonoina aikoina

Tiukkoina aikoina tehdään usein vain välttämätön. Kun perheen rahat ovat tiukalla, aletaan miettiä kotiin liittyvien kulujen karsimista. Huonolla hapella olevaa kattoa ei korjata, ja kohta meillä on vuotavan katon lisäksi kosteusvaurio.

Esimiestyön kehittäminenkin saattaa jäädä huonojen aikojen jalkoihin: ”juuri nyt meillä ei ole aikaa, energiaa ja varaa satsata tähän.” Lyhyen tähtäimen säästöt kostautuvat pitkällä aikavälillä myös työssä. Säästämisen satoa korjataan tulevaisuudessa vähäisempänä työn imuna, heikompana työilmapiirinä ja huonompana tuottavuutena.

Tiedämme tutkimusten perusteella, että juuri hankalina aikoina työn voimavaroilla, esimerkiksi hyvällä esimiestyöllä, on erityisen paljon merkitystä. Paradoksaalisesti juuri silloin voimavarojen ja myönteisten kehityskulkujen tukemisesta luovutaan. Usein olemme nähneet, kuinka vuorovaikutteiset palaverit ja kehityskeskustelut unohtuvat kiireen ja paineiden keskellä, koulutuksiin ei pääse, esimiesten keskinäinen vertaistuki vähenee ja niin edelleen.

Esimieskoulutuksissamme huomaamme toistuvasti, että keskustelu arkisista ja konkreettisista johtamisen kysymyksistä on koulutuksen kiitellyintä antia – ei niinkään uudet johtamisen trendit ja teoriat. Koulutukset, ja erityisesti niihin varattava aika, auttavat aikatauluttamaan kehittämisaikaa omalle työlle ja vertaiskeskustelulle arjen ruuhkan keskelle.

Hyvä esimerkki on työntekijöiden valtuuttamiseen ja vastuuttamiseen liittyvät keskustelut, joita käymme esimiesten kanssa. Periaatteen ja teorian tasolla kaikki ovat samaa mieltä työntekijöiden oma-aloitteisuuden ja ”voimaantumisen” hyödyistä ja siitä, että esimiesten pitäisi luottaa porukkansa osaamiseen ja kannustaa sen käyttämiseen. Miten esimies tätä sitten käytännössä tukee ja miten hän siinä onnistuu, onkin toinen kysymys.

Saamassamme koulutuspalautteessa esimiehet tuovat aina esiin, että on hyvä huomata muidenkin painivan samojen haasteiden kanssa. Yleensä keskustelu erilaisista työpaikoista ja taustoista tulevien esimiesten kanssa koetaan erityisen antoisaksi. Joskus käy niin, että muiden ideat ja into auttavat saamaan hitaammankin liikkeelle ja koulutuksesta saatetaan saada henkilökohtainen ”herätys” esimiestaitojen jatkuvaan kehittämiseen.

Tapahtuipa esimiestyön kehittäminen millä foorumilla tahansa, sille on paikkansa ja tarpeensa myös – ja erityisesti–- heikompina aikoina.

Tommy Larvi ja Anna Vanhala (Twitter: @TommyLarvi ja @VanhalaA)

Kirjoittajat ovat Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultteja, jotka kirjoittavat Pomohautomo-opasta tuoreille esimiehille.

  • Seuraa kirjan edistymistä Twitterissä @pomohautomo ja osallistu keskusteluun tunnisteella #pomohautomo.
  • Ilmoittaudu mukaan neljän aamupäivän Pomohautomo-koulutukseen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista.


2 kommenttia:

  1. Hei - kirjoititte: "keskustelu arkisista ja konkreettisista johtamisen kysymyksistä on koulutuksen kiitellyintä antia – ei niinkään uudet johtamisen trendit ja teoriat." Minulla sama kokemus yliopistopedagogisesta koulutuksesta - tosin teoreettinen jäsennyskin kelpaa kun se juurtuu kunnolla omiin havaintoihin arjesta. Näen tämän kaikkinensa niin, että asiantuntijuuden kehittäminen tapahtuu parhaiten ohjauksellisella otteella. Koulutus onnistuessaan tukee yksilöiden toimijuutta ja mallintaa hyvää yhteisöllisyyttä kohtaamisissaan.

    Terveiset teille kollegalta Tampereelta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Mukava kuulla, olemme itse samaa mieltä - väheksymättä tietenkään teoriaa. Paras lopputulos toteutuu silloin, kun voimme liikkua mahdollisimman lähellä arkea käytännön kysymysten parissa :)
    Kollegasi Anna ja Tommy

    VastaaPoista