Mielikuva työstä osana hyvää elämää

Viimeaikoina monet tuttavani ovat puhuneet lähestyvästä eläkeiästä. Tämä johtuu tietenkin osaksi siitä, että itsekin lähestyn tätä ikää. Olen 59-vuotias. Huomioni on kiinnittynyt siihen sävyyn jolla lähestyvästä eläkeiästä puhutaan. Eläkkeelle siirtymistä pidetään helpotuksena. Toivotaan, että vielä jaksetaan pinnistää työssä, normaaliin eläkeikään asti. Normaalina eläkeikänä pidetään 63 vuoden ikää. Kovimmat sinnittelijät jatkavat jopa pidempään.

Mielestäni tapa ajatella lähestyvää eläkeikää paljastaa jotakin työelämän tilasta. Jos työ rasittaa siitä irtaantuminen on tietenkin helpotus. Tutkimukset osoittavat, että näin todella tapahtuu. Toisaalta työasenteet vaikuttavat myös työhön. Jos lähestyvää eläkeikää pidetään ratkaisuna koettuihin ongelmiin on olemassa riski ettei niihin pyritä vaikuttamaan. Pidetään luonnollisena että työ on rasittavaa, jopa uuvuttavaa.

Työterveyslaitos on äskettäin lanseerannut strategisen pääviestinsä, joka kuuluu: Hyvinvointia työstä. Sen lähtökohtana on, että työ on hyvinvoinnin edellytys monessa mielessä. Työ on välitön tyydytyksen lähde, vain työllä syntyy vaurautta ja varallisuutta ja vain työllä rahoitetaan ne hyvinvointipalvelut, jotka ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Näistä nimenomaan työn välittömän tyydytystä tuottava vaikutus näyttää unohtuvan monelta työssä olevalta. Mielikuvaa työstä muokkaavat vahvasti työhön liittyvät riskitekijät. Tätä Työterveyslaitos haluasi muuttaa. Halutaan tuoda esiin työn elämää voimauttava, salutogeeninen merkitys. Tämän näkemyksen mukaan työkyky ei ole vain, eikä edes pääasiassa, kiinni terveydellisistä rajoitteista, vaan niistä vahvuuksista, joita meillä on. Ihminen voi olla määrätyssä työssä täysin työkykyinen, vaikka hänellä on useita "kremppoja".

Tutustu Ikävoimaa työhön -ohjelmaan

Työn ja muun elämän vastakkainasettelun sijasta voisimme ajatella työtä luonnollisena osana hyvää elämää. Työssä kuten muussakin elämässä on vastoinkäymisiä ja huolia, jotka ovat osa normaalia elämää. Jostakin syystä kuitenkin työelämän puutteita pidetään sellaisina, joista pitäisi kokonaan päästä eroon.

Perusasenne työhön vaikuttaa meidän tapaamme toimia työpaikallamme. Näkemys, että työ on välttämätön osa hyvää elämää ja että on meidän kaikkien edun mukaista olla mahdollisimman pitkään mukana työelämässä vaikuttaa käyttäytymiseemme. Haluamme ratkaista ongelmia, sen sijaan että haluaisimme kokonaan päästä niistä eroon. Itse ajattelen olevani tavalla tai toisella mukana työelämässä vielä pitkää. Työn määrä varmaankin jossain vaiheessa vähenee, ja tehtävätkin, ja jopa muodollinen työmarkkina-status. Mutta tärkeintä tässä ajatuksessa on, että se pakottaa minut aika ajoin pohtimaan mitä nykyisessä työssäni pitäisi muuttaa, jotta se antaisi entistä enemmän tyydytystä ja mahdollistaisi kaikin puolin hyvän elämän.

Guy Ahonen
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueen johtaja.